Seuran historiaa

Metsästysseura Urjalankylän Riistamiehet perustettiin vuonna 1968. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Astala, varapuheenjohtajaksi Toivo Puha ja sihteeriksi Pekka Nikkilä. Urjalankyläläiset maanomistajat suhtautuivat myönteisesti omaan metsästysseuraan ja vuokrasivat maitaan korvauksetta seuran käyttöön. Metsästysseuran jäsenmäärä oli perustamisvuoden lopussa 29, tällä hetkellä se on 75. Vuokrattuja metsästysmaita on käytössämme n. 4500 hehtaaria.

historia
Valkohäntäpeuran metsästys käynnistettiin heti ensimmäisenä toimintavuonna anomalla neljää kaatolupaa. Luvat saatiin ja peurat myös kaadettiin. Yksi peuroista palvattiin ja syötiin maanomistajille järjestetyissä peuranpeijaisissa Pyrinnön talolla. Vieraita peijaisissa oli 60. Tästä alkoi peijaisperinne, joka jatkuu edelleen.
Ensimmäinen hirvilupa saatiin kolmantena toimintavuonna ja hirven kaatoi Veli-Matti Karvonen, joka tuolloin oli vasta 17 vuotias. Peura- ja hirvikannat kasvoivat voimakkaasti -70 luvun lopulla, niinpä huippuvuonna 1980 seuralla oli 120 peuran- ja 15 hirvenkaatolupaa.

Pienriistatilasto vuodelta 1970 kertoo, että metsästäjät saivat saaliiksi: 4 ukkometsoa, 3 koppeloa, 24 teertä, 22 pyytä, 118 sorsaa, 14 metsäjänistä, 5 rusakkoa, 70 oravaa, 3 kettua, 9 vahinkoeläintä. Metsäkanalintu ja metsäjäniskannat ovat noista alkuajoista taantuneet, tilalle on tullut rusakko, sepelkyyhky ja vierasperäiset pienpetomme villiminkki ja supikoira.

Tunnettu lintujärvemme, Kortejärvi, on tarjonnut hyvät sorsastusmahdollisuudet, järvelle on myyty sorsastuslupia ulkopuolisillekin seuran perustamisesta lähtien.
Suurpedoista ilves on lisääntynyt alueellamme merkittävästi viime vuosikymmeninä. Ensimmäiset karhuhavainnot tehtiin 1999, susia oli tavattu jo aiemmin.

Peurankaatomäärien lisääntyessä tuli tarve saada asialliset lihankäsittelytilat. Niinpä vuonna 1980 ostettiin Tarja ja Martti Astalalta 1,5 ha tontti, jonne talkoilla rakennettiin lahtivaja. Muutama vuosi myöhemmin rakennettiin tontille kota, jonka on ollut ahkerassa käytössä, niin metsämiesten taukopaikkana kuin erilaisten tilaisuuksien pitopaikkanakin.

Heti seuran perustamisaikoihin aloitettiin myös aktiivinen riistanhoito. Alkuvuosina perustettiin rehukaalipeltoja, tehtiin heinää ja lehtikerppoja. Kanalinnuille oli useampia ruokintapaikkoja ja sorsille ruokintalautta Kortejärvellä. Rehukaali korvautui sittemmin muilla viljelykasveilla ja peurojen ruokinnassa keskityttiin talviruokintaan. Seuran alueella on useita ruokintapaikkoja, joihin talven mittaan viedään tuhansia kiloja viljaa, juureksia ja heinää.

Ampumaurheilu ja jäsenten ampumataidon kehittäminen kuuluvat oleellisena osana metsästysseuramme toimintaan. Seura on ollut mukana Urjalan ampumarata Oy:ssä sen perustamisesta lähtien. Mm Veijo Karvonen on saavuttanut useita mitaleita niin SM- kuin PM-tasollakin. Myöskin metsästyskoiratoiminnassa seuran jäsenet ovat menestyneet SM-tasolla asti. Paasisalot ovat yltäneet beagle ajokuninkuuteen kahdesti.

Metsästysseura liittyi vuonna 1975 Suomen Metsästäjäliiton jäseneksi ja jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti liiton järjestämään koulutukseen ja kurssitoimintaan. SML:n ansiomerkkejä on seuramme jäsenille myönnetty lukuisia kaikilla tasoilla.

Urjalankylän Riistamiesten toiminta on ollut aktiivista alkuajoista  lähtien. Runsas talkootyö on ollut kaiken pohjana koko seuran olemassaolon ajan. Valtakunnallisestikin tunnettu ilmiö metsästäjäkunnan vanhenemisesta tulee olemaan seuran suurimpia haasteita tulevaisuudessa. Nuoria tulisi saada enemmän mukaan aktiiviseen toimintaan.